Shakin alkuperämaata ei tiedetä tarkasti ja monet maat ovat sitä mieltä, että shakin varhainen muoto olisi keksitty juurikin heidän maassaan. Tällaisia väitteitä ovat esittäneet esimerkiksi Assyria, Egypti, Uzbekistan ja Kreikka. Persia tai Intia ovat ehkä kaikista eniten vahvoilla näissä väitteissä ja yleisesti jompaa kumpa näistä pidetäänkin pelin alkuperäisenä maana. Toisaalta Kiinakin on vahvoilla pyrittäessä selvittämään pelin alkuperämaata, koska eräs maassa pelattava lautapeli muistuttaa runsaasti shakkia.
Buddhan dialogeja käsittelevistä kirjoituksista on löydettävissä viittaus, joka ilmeisesti koskee shakkia muiden pelien joukossa. Tämä Buddhan neuvo kehottaa välttämään ruutulaudalla pelattavia pelejä. Viittauksessa mainitaan, että pelin laudassa on rivissä ruutuja joko 8 tai 10 kappaletta ja että tällaisten pelien pelaaminen ei auta ihmistä saavuttamaan nirvanaa.
Leviäminen
Länteen Euroopan suuntaan ja Japaniin shakki levisi pikku hiljaa. Islamilainen maailma tutustui shakkiin kun arabit onnistuivat valloittamaan Persian. 700-800-luvulla shakki saapui Eurooppaan arabialaisten matkassa. Ympäri Eurooppaa se oli levinnyt jo vuonna 1 000.
Kehitys
Kun shakki saapui Eurooppaan, sen tempo oli hitaampi kuin nykyisin. Nappuloiden liikeradat olivat nykyisiä lyhyemmät eikä kuningattaria tai lähettejä vielä ollut liittynyt shakkiarmeijoihin. Esimerkiksi sotilas sai liikkua ainoastaan ottamalla yhden askeleen. Peli onkin kehittynyt noista ajoista melkoisesti. Mielenkiintoista kuitenkin on se, että molemmilla pelaajilla oli armeijassaan kaksin kappalein norsuja, jotka olivat laudalla siinä paikassa, jossa nykyisin on lähetit. Norsu sai liikkua kahden askeleen verran vinosuunnassa. Se sai liikkua kaksi askelta myös siinä tapauksessa, että välissä olisi sattunut olemaan nappula. Norsut eivät kuitenkaan voineet lyödä toisia ja ne olivatkin aikamoisen heikkoja nappuloita – joissakin tilanteissa jopa sotilaita heikompia ja arvottomampia nappuloita.
Nykyisellä kuningattaren paikalla oli ennen visiiri. Visiiri sai siirtyä ainoastaan ruudun verran viistoon. Torni oli tuohon aikaan vahvana pidetty nappula. Norsun ja visiirin vaihtumiseen kuningattareksi ja lähetiksi vaikuttivat kulttuurierot – tuohon aikaa Euroopassa ei juurikaan tunnettu norsuja, minkä vuoksi olisi varmasti tuntunut oudolta pelata peliä, jossa oli norsuja. Euroopassa ei myöskään ollut visiireitä, vaan kuninkaan läheinen henkilö hallintohierarkiassa oli yleensä kuningatar. Visiirejä oli sulttaaneilla – ei kuninkailla. Islamilaiseen maailmaan sopineet termit vaihtuivatkin pikkuhiljaa termeihin, jotka olivat tutumpia eurooppalaisille.
Shakkinappuloiden nimet sekä siirrot saivat nykymuotonsa 1400-luvun Italiassa, mistä alkaen pelin sääntöjä ei ole juuri muuteltu. Nappuloiden ulkonäössä on tapahtunut suuria muutoksia pelin historian aikana – erityisesti norsun ja visiirin vaihduttua aivan toisenlaisiksi hahmoiksi – lähetiksi ja kuningattareksi. Olisikin aika mielenkiintoista, jos nappuloiden ulkonäkö olisikin pysynyt samana ja vain nimet olisi vaihdettu. Nathaniel Cook on tunnettu kaikista suosituimpien shakkinappuloiden keksijänä – hän nimittäin keksi shakkinappulasarjan, josta tuli yleisesti käytetty ja suosiota saanut sarja. Sarja keksittiin vuonna 1849 ja niiden mallinimi oli Staunton.
Rohkeasti mukaan
Tiedätkö millaisin säännöin shakkia pelataan? Tunnistat varmastikin shakkilaudan, jossa mustat ja valkoiset ruudut vuorottelevat ja jossa ruutuja on laudalla 8 x 8? Tunnetko myös erilaiset nappulat – sotilaat, tornit, ratsut, lähetit, kuningattaren ja kuninkaan? Tiesitkö, että ratsua on kutsuttu myös hevoseksi ja että sotilaita kutsutaan shakissa myös talonpojiksi? Entä tiesitkö, että kuningatarta voidaan kutsua shakissa myös daamiksi. Jos nämä asiat ovat vieraita ja jos haluat tietää shakista lisää, jatka lukemista seuraavalle sivullemme, jolla kerromme tämän kiehtovan pelin säännöistä. Jos haluat oppia pelaamaan shakkia, voi esimerkiksi shakkikerhoon liittyminen olla oiva idea. Shakkikerhoja on tarjolla myös lapsille ja mikäpä olisikaan parempaa aivojumppaa lapsille kuin shakin pelaaminen? Kannattaa kysellä rohkeasti oman paikkakunnan tarjontaa – shakki voi tarjota oivallista haastetta omille aivosoluille ja se soveltuu monenikäisille pelaajille!